Taustaa
Kirsi Kentala, syntynyt -63, eläinlääketieteen lisensiaatti, oma yritys & työpaikka Oy Länsirannikon eläinklinikka - Västkustens djurklinik Ab. Kotisivut: www.lansirannikonelainklinikka.net
Jukka Kentala, syntynyt -57, perusturvajohtaja,Vaasa Vaasan kaupunki
Snautseriharrastus perheessä on Kirsin verenperintöä. Isä harrasti rotua Partajeren kennelin nimellä. Alunperin perheeseen hankittiin "lasten kaveriksi" musta ei-näyttelytasoinen kääpiösnautseri vuonna -70 ja v-74 p&s snautserinarttu KANS & POHJ MVA Pfeffer Cindi (i.Ricke x e.Antarco Babbits).
Kirsille lankesi erilaisia kennelpiian
tehtäviä lattian luuttuamisesta handlerin hommiin.
Sittemmin snautseriharrastus on Kirsin vanhemmilta väistynyt ja rotu on vaihtunut tiibetinspanieliin. Kirsin äidin nimissä (Kennel Tuuling) on aktiivisesti toimiva tiibetinspanieli-kennel .
Vuonna -77 Kirsi sai ensimmäisen oman snautserinsa, mustan nartun Rivale Ultran eli "Mussun" (i.Dan Barzakan x e.Rivale Rivelina) ja v-79 Mussun kuoltua tapaturmaisesti, SF MVA Partajeren Dessinan "Dessin" (i. Curbits Gosse x e.Pfeffer Cindi)

Kirsin v-81 kuvioihin tulleen silloisen poikaystävän,ja vuodesta -84 aviopuolison, Jukan sisko Riitta sai Dessin F-pennun SF MVA Partajeren Fannyn (i. Frekko Galep x e.Partajeren Dessina). Jukka sai siis heti komennuksen mukaan koiratouhuihin, ja hyvin hän tuntui asiat omaksuvan. Kukapa ei olisi kuullut Jukan rehentelevän siitä,kuka esitti Fannyn kolmessa perättäisessä näyttelyssä koira valioksi!
Tässä todennäköisesti vuodelta -86 oleva kuva Kirsistä ja Dessistä.
Opintojen päätyttyä perheeseemme syntyivät pojat Janne (-88) ja Ville (-89). Muutama vuosi meni vauvahössäkässä ja vakituisten työpaikkojen hankinnassa. Koirien hankkiminen ei arjen "kaaoksen" keskellä tullut lainkaan mieleen.
Elämäntilanteen tasaannuttua V -94 Geena eli FIN S MVA Seladys Untouched Pearl tuli perheeseemme. Ihana,unohtumaton Geena nukkui pois vuonna 2003.
Vuonna -95 Geenan kaveriksi haettiin uros KANS & FIN & S & N & amp; MVA FinnSiegArgenta's Yeoman Yankee eli Renny Tukholman liepeiltä.
Koirien mukava ulkonäkö,terveys,rodunomaisuus sekä tietenkin vuosien aikana rodusta kertynyt kokemus antoivat kimmokkeen teettää niillä pennut vuonna -97. Siitä se sitten lähti... Vuosien 1997 ja 2007 välillä meillä on ollut 9 pentuetta eli n pentue per vuosi. Vuosien varrella kasvatustyöhön on tullut uudenlaista suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Kaikkia harrastuksekseen koiria kasvattavia yhdistänee into saada jalostettua rotua eteenpäin ja kullakin voi olla toki omat näkemyksensä sen painopisteistä. Oma ajatukseni on kokonaisvaltaisuus : ei ole todellista kauneutta ilman terveyttä ja rodunomaista luonnetta tai toisinpäin,kaikki kytkeytyy toisiinsa. Kesällä -07 muonavahvuuteemme liittyi ihastuttava greyhoundneitonen Norjasta ja talvella 2008 hankimme myös musta-hopean kääpiösnautserineitosen kotimaasta. Ensimmäiset kääpiösnautseripennut kennelissä näkivätkin päivänvalon 2011 ja jatkoa on varmasti sillä saralla tiedossa. Greyhoundimme tehtävänä on olla lähinnä Jukan kultapala :) Toki sekin on päässyt näyttelyihin ja juoksemaan, mutta greyhoundkasvatus ei ole ainakaan tässä vaiheessa ajankohtainen ajatus.